Melodifestivalen

Rasitampa taas vaihteeksi teitä lukijoita ainaisilla viisuhöpinöilläni, koska, noh, tekee mieli. Ne, joita viisut ärsyttävät voivat täten hypätä tämän merkinnän yli.

Siinä missä olen ollut viisufani jo pikkukakarasta, olen ehkä vähän yllättäen löytänyt Melodifestivalenin vasta pari vuotta sitten. Melodifestivalen on siis se skaba, jossa ruotsalaiset valitsevat oman ehdokkaansa viisuihin. Jos et ole koskaan Melodifestivalenia nähnyt, älä missään tapauksessa erehdy ajattelmaan mitään sellaista puoliväljähtänyttä ja tönkköä, kuten Suomen viisukarsinnat lähes joka vuosi. Ei, ruotsalaiset tekevät tämänkin paremmin. Melodifestivaalen on moniviikkoinen kartevaali ja maata kiertävä kansanjuhla. Melodifestivalen kerää artisteja kaikista tyylilajeista ja täyttää Ruotsin suurimpia areenoja.

Mutta ennen kaikkea Melodifestivalen on viimeisen päälle hiottu ja hauska show. Juontajat ovat sanavalmiita, varmoja, huumorintajuisia ja heittäytyviä. Artistien esittely on joka vuosi tehty erilaisella ja hauskalla tavalla. Esimerkiksi tänä vuonna kaikkia artisteja "kuulusteltiin" ja ainakin minä hekotin suurimman osan näistä läpi. (Alta löytyy yksi.) Niin ja väliaikashowhunkin panostetaan ihan eri tavalla, kuin suomessa. On ulkomaisia esiintyjävieraita ja tai täysillä heittäytyviä kotimaisia. Niin oli tänäkin vuonna, vaikka itse en ehkä ihan innostunut entisten viisutähtien "uudelleen koulutuksesta".

Niin ja ne esiintyjät. Se mikä viisuissa on minua aina viehättänyt, on artistien aito innostus esiintyä juuri sinä hetkenä juuri sillä lavalla juuri sille yleisölle. Siinä esiintymisessä on usein sellaista mieletöntä riemua, että sitä on hauska katsella silloinkin, kun kappale ei ole hyvä. Juuri tämä tunnelma tavoitetaan tosi hyvin myös Melodifestivalenin lavalla. Hihkun kotona innosta ihan vaan siksi, että myös esiintyjät länsinaapurin areenoilla tuntuvat hihkuvan riemusta päässessään lavalle.

Tämän vuoden Melodifestivalenin finaali oli tänä iltana. Voittajaksi äänestettiin tänä vuonna Eric Saade, joka oli ihan kisan kärkipäässä viimevuonnakin. Harmillista vain, että tämän vuoden kappela Popular ei ollut yhtä hyvä, kuin viimevuotinen Manboy. Vaan eipä silti, ainakin Ericillä on paketti kasassa ja Düsseldorfiin (jossa siis tämän vuoden viisut kisaillaan) on tiedossa näyttävä show Ruotsilta. Ylipäätään kisa oli aika tasaväkinen ja jännittävä, vaika vähän toki jäi harmittamaan, ettei oma suosikkini The Monikerin Oh My God yltänyt voittoon asti. Vaan eipä suosikkini yliinsäkään voita ja nyt The Monikerille irtosi peräti kolmas sija. Alta löytyvät sekä voittajan että The Monikerinkin esitykset.

Ps. Yritän pitää viisurummutuksen lähikuukausina täällä blogissa jossakin kohtuuden rajoissa, mutta jos sitä ei lainkaan kestä, ei tämä ehkä ole oikea paikka. Hyvän mielen ja huonon musiikin juhla kunniaan!