Kokeiluja keittiössä - Kitchen experiments 2

En noin yleisesti ole mikään Stockan Hullujen päivien fani, mutta minulla on jo useamman vuoden ollut eräs Hullut päivät -perinne: käydä Herkussa ostamassa vuohenjuustoa. Joka vuosi kun herkussa on myynnissä miltei puolen kilon painoisia chevrepötköjä naurettavan halpaan hintaan. Samaan syssyyn matkaan yleensä tarttuu yhtä sun toista muutakin syötävää, mutta chevren takia minä siellä käyn. Ja sitten kun kaapissa on vuohenjuustoa pienelle kylälle, pitää äkkiä keksiä, mitä kaikkea siitä voisikaan tehdä. Tällä kertaa ensimmäinen ruoka näytti tältä.


Rucola-vuohenjuustopasta


Tämä on nopea ja helppo resepti, jonka kehittelin ihan omasta päästä. Olen joskus nähnyt jossakin samankaltaista pastaa, mutta sopivaa reseptiä ei ollut käsillä, joten improvisoinniksi meni.

Ainekset:

• 125 g pastaa, mieluiten penneä tai simpukkapastaa
• 1 sipuli
• 15-20 kirsikkatomaattia
• n. 200 g chevreä eli vuohenjuustoa
• n. 50 g rucolaa
• oliiviöljyä
• suolaa
• pippuria
  

Työvälineet:

• leikkuulauta
• terävä veitsi
• kattila
• paistokasari
• paistolasta
  

Valmistusaika: 30 minuuttia, joska aktiivista valmistusaikaa 30 minuuttia

Määrä: 2 annosta

Valmistus:

1. Keitä pasta.
2. Leikkaa kuorittu sipuli suikaleiksi ja puolita kirsikkatomaatit.
3. Poista chevrestä kuori.
4. Kuulota sipulit nopeasti kasarissa oliiviöljyssä.
5. Lisää pannulle kirsikkatomaatit, mausta suolalla ja pippurilla ja anna paistua 1-2 minuuttia.
6. Ota kasari pois kuumalta levyltä, lisää joukkoon pasta, palasiksi murennettu chevre sekä rucola.
7. Valuta päälle vielä hieman oliiviöljyä ja sekoita.
8. Jaa lautasille ja tarjoile saman tien.

Olen ehkä hieman puolueellinen sanomaan, koska resepti on oma ja vuohenjuusto suurimpia herkkujani, mutta tämä oli todella herkullista. Rucolalle ominainen pieni kitkeryys ja vuohenjuuston maun pehmeys olivat mukavasti tasapainossa. Suolaa olisin ehkä maustaessa voinut lisätä maustaessa hieman enemmän, mutta toisaalta sormisuolan lisääminen valmiiseen annokseen toimi erinomaisesti. Suosittelen kaikille vuohenjuuston ystäville!

* * *

Stockmann, the most well known department store in Finland, has twice a year a discount event called Hullut päivät ("Crazy days"). I usually go there to buy food, especially goat cheese which they sell in big quantities with a really low price. And as the Crazy days are this week, I now have a lot of wonderful chevre to use.


Rucola Chevre pasta


This is a quick and easy recipe that I improvised myself. I've seen something similar before but as I had no recipe, just the idea, I had to get creative.


Ingredients:

• 125 g pasta, preferably penne or conchiglie
• 1 onion
• 15-20 cherry tomatoes
• about 200 g chevre (goat cheese)
• about 50 g rucola
• olive oil
• salt
• pepper
  

Tools:

• chopping board
• sharp knife
• pot
• a big pan
• spatula
  

Preparation time: 30 minutes, active preparation time 30 minutes

Quantity: 2 portions

Preparation:

1. Cook the pasta.
2. Cut the peeled onion to slivers and the cherry tomatoes to halves.
3. Remove the skin of the chevre.
4. Glaze the onion in olive oil in the pan.
5. Add the cherry tomatos to the pan. Season with salt and pepper and let them fry 1 to 2 minutes.
6. Take the pan of from the hot plate and add pasta, crumbled chevre and rucola.
7. Pour some olive oil on top and mix everything.
8. Portion out to plates and serve immediately.

I might be bit biased to say as the recipe is mine and I love chevre, but this turned out delicious. The softness of the goat cheese and the slight bitterness of rucola balanced each other nicely. I could have added slightly more salt while seasoning, but adding some finger salt to the plate worked very well with this dish. I can definitely recommend this to all who love goat cheese!

Kokeiluja keittiössä - Kitchen experiments 1

Kuten muutama merkintä sitten mainitsin, olen ajatellut tehdä muutamia muutoksia täällä. Yksi ajatuksistani on ollut laajentaa vähän käsiteltäviä aihealueita ja kirjoittaa juttuja myös selkeämpinä sarjoina. Innoittajana tähän on toiminut mm. Inarin blogi, jossa on juttuja kasattu kivasti erilaisten otsikoiden alle. Nyt ensimmäisenä ajattelin aloittaa sarjan otsikolla Kokeiluja keittiössä, jonka alla on tarkoitukseni kirjoittaa nimenomaan kokkauskokeiluistani. Samalla yritän kannustaa itseäni kokkaamaan enemmän uusia juttuja, koska vaikka pidänkin ruuanlaitosta, jämähdän ihan liian usein niihin samoihin perusruokiin. Nyt siis yritän tehdä useammin jotain uutta.

Sopa de batata doce eli bataattikeitto

Ostin bataatin, koska pidän bataatista, mutta minulla ei ollut mitään erityistä suunnitelmaa sen varalle. Tänään päätin tehdä siitä soppaa. Sopivan tuntuinen resepti löytyi Roderick Dixonin kirjasto Ruokaa rippeistä (Art House 2008), sivulta 94. Kirjan mukaan resepti on brasilialainen. Pääpiirteittäin seurasin ohjetta, joskin pari pientä muutosta tähän tuli. Alla oma versioni keitosta.

Ainekset:

• 2 rkl voita
• 1 sipuli 
• 3 valkosipulinkynttä
• n. 6 rkl hienonnettua persiljaa
• 4 tomaattia
• 1 keskikokoinen bataatti (n. 600 g)
• 2,5 dl maitoa
• 1 l lihalientä
• suolaa
• valkopippuria

Työvälineet:

• 1-3 kattilaa (määrä riippuen siitä, haluatko pestä niitä kesken valmistuksen)
• leikkuulauta
• terävä veitsi
• kuorimaveitsi
• perunasurvin
• kauha
• kulho

Valmistusaika: 1-1,5 tuntia, aktiivista valmistusaikaa n. 30 min

Määrä: 4 annosta

Valmistus:

1. Kuori ja pilko bataatti. Keitä bataatinpalaset kypsiksi.
2. Muhenna bataatti perunasurvimella.
3. Kalttaa, kuori ja pilko tomaatit.
4. Kuutioi sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet.
5. Paista sipulia, valkosipulia ja persiljaa voissa noin 3 minuuttia kattilassa.
6. Lisää muut ainekset kattilaan. Mausta suolalla ja valkopippurilla oman maun mukaan.
7. Kiehauta sekoittaen, kunnes keitto sakeutuu.
8. Koristele tuoreella persiljalla.

Keitossa oli mukavasti samassa paketissa sekä makua että pehmeyttä. Tekstuuriakin on, kun ei pilko aineksia liian pieneksi. Suosittelen nauttimaan kyytipoikana hyvää tuoretta leipää tai tekemään itse krutonkeja vaikka ruisleivästä. Ne sopisivat tähän soppaan varmasti mainiosti! Tätä tulee varmasti tehtyä toistekin.

* * *

As I mentioned couple of posts back, I've decided to do couple of changes in this blog. One of my ideas has been to broaden the subjects I write about and write them under more defined titles. A definite inspiration among others for this has been Inari's blog. To start this I wanted to launch a series under the title Kitchen experiments, where I obviously write about my cooking experiments. I do this also so I'd actually go and try to cook new things. It's too easy to just always do the same old stuff, even when you really like cooking.



Sopa de batata doce or sweet potato soup

I bought a sweet potato couple of days ago because I like it, but I had no idea what I'd do about it. Today I decided on a sweet potato soup. I found an interesting recipe from the book Ruokaa rippeistä (Food from the remnants) written by Roderick Dixon. The recipe is originally Brazilian. I modified the recipe slightly  so here's my version of the soup.



Ingredients:

• 2 tablespoon of butter
• 1 onion
• 3 cloves of garlic
• about 6 tablespoon of finely chopped parsley
• 4 tomatoes
• 1 medium-sized sweet potato (about 600 g)
• 2,5 dl milk
• 1 l broth / stock
• salt
• white pepper

Tools:

• 1-3 pots (the number depending on if you want to wash them in the middle of the preparations)
• chopping board
• sharp knife
• pealing knife
• potato pestle
• scoop
• bowl

Preparation time: 1-1,5 hours, active preparation time about 30 minutes


Quantity: 4 portions


Preparation:

1. Peal and chop the sweet potato into piecesi. Boil it.
2. Mash the sweet potato.
3. Scald, peal and chop the tomatoes.
4. Chop the onion into cubes and cruch the garlic.
5. Fry onion, garlic and parsley in a pot with the butter for 3 minutes.
6. Add other ingredients to the pot. Season with salt and white pepper.
7. Let the soup boil while you mix it  until it thickens.
8. Garnish with fresh parsley.

I'll definitely do this soup again. The soup turned out very tasty and soft. It also has some texture when you don't chop the ingredient into  too small pieces. Serve the soup with fresh bread or make some croutons to go with it.

Curryriisi ja omenakasvishöystö

Vaikka tämän blogin aihepiiri on noin lähtökohtaisestikin vapaa, ajattelin ihan ääneenkin sanoa, että jatkossa suhtaudun kulttuuriin entistäkin vapaamielisemmin. Oikeastaan ajattelin tehdä tästä blogista päiväkirjan kaikista elämän pienistä ja suurista ilonaiheista. Niinkuin nyt vaikka ruuasta.

Keittiössä kokeileminen on aika mukavaa. Ostin vähän aikaa sitten Punnitse & Säästästä curryriisiä eli siis yhtä niistä valmiista riisisekoituksista, joiden seassa on mausteita ja kuivattuja hedelmiä. Pidän curryruuista ja kun se sekoitus ei edes ollut kalliimpaa, kuin ne maustamattomat riisit, niin nappasin pienen pussin sekoitusta mukaan.

Pari päivää sitten pääsi riisi sitten kattilaan ja seuraksi piti keksiä jotain. Kaapista löytyi iso kasa torilta ostettuja vihanneksia ja omenia, muttei oikein mitään kastikepohjaksi sopivaa, niin että soveltamisen puolelle meni ja hyvää tuli. Etenkin tomaateista ja omenoista tuli juuri sopivasti nestettä, niin että koko ruoka ei jäänyt liian kuivaksi. Kuvan alta löytyy helpon ja hyvän omenakasvishöystön ohje. Niin ja se riisikin oli tosi herkullista.

Omenakasvishöystö

n. 2 annosta

Ainekset:

• kolmannes isosta kesäkurpitsasta
• neljä pientä tomaattia
• kaksi pientä sipulia
• yksi pieni punasipuli
• kaksi pientä omenaa
• cashewpähkinöitä
• yrttimausteita oman maun mukaan (esim. oreganoa ja basilikaa)
• suolaa
• pippuria
• öljyä paistamiseen

1. Pilko vihannekset ja omenat karkeiksi paloiksi.
2. Kuumenna öljyä paistokasarissa.
3. Aloita sipulin kuulotus ja hetken kuluttua lisää mukaan cashewpähkinät.
4. Kun sipuli on kuulottunut, lisää kesäkurpitsa.
5. Kesäkurpitsojen pehmettyä hieman lisää pannulle vielä tomaatit ja omenat.
6. Anna omenien ja tomaatin lämmetä ja pehmetä hieman. Mausta hyvin ja anna vihannesten muhia ja kypsyä hiljaisella lämmöllä kannen alla välillä sekoittaen noin 10 minuuttia.
7. Tarjoile riisin tai muun lisukkeen kanssa. Hyvää ruokahalua!

PS. Tiesittekö muuten, että cashewpähkinät ovat itseasiassa siemeniä, joita kerätään munuaispuista? Etelä-Amerikkalaiset munuaispuut muuten ovat myrkyllisiä ja kasvattavat valehedelmiä. Fancy that!