Simon Tofield: Simonin kissa

Simon's Cat 
Gummerus, 2010

Simonin kissa on ihanan kamala! Olen aiemmin tutustunut kyseiseen karvariiviöön YouTubessa ja nyt sain vihdoin luettavakseni myös ensimmäisen kirjan. Tai olenhan minä tätä joskus selaillut, mutten aikaisemmin ole päässyt lukemaan alusta loppuun. 

Ei tämän luettuaan voi ainakaan sanoa pettyneensä: Simonin kissa on ihan yhtä kissamaisen kajahtanut niin sarjakuvissa kuin animaatioissakin. Kirja tarjoaa lukijalleen tietysti paljon enemmän kissan kujeita kuin videot. Tarinoiden kirjo on aika moninainen ja niiden pituus vaihtelee yhdestä kuvasta monisivuisiin hurjiin seikkailuihin. Ja luonnollisesti, kun tarinoita on monenlaisia, ovat niistä toiset enemmän lukijan mieleen kuin toiset.

Minusta kaikkein hauskimpia tarinoita olivat ne, joissa Simonin kissa oli kaikkein kissamaisimmillaan: innostuu pakkauspurusta enemmän kuin hienosta kissatornista, kieltäytyy menemästä kuljetuskoppaan tai kiskoo kaikki pyykit alas pyykkitelineeltä. Tarinat, joissa kissa toimi ihmismäisemmin, eivät vedonneet minuun lainkaan niin paljon. Ehkä kyse on siitä, että näihin oli kaikkein helpointa samaistua, kun asuu samassa taloudessa kissan kanssa, joka toimii usein ihan samalla tavalla.

Simonin kissa on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja kaikille kissaihmisille ja koko perheelle vauvasta vaariin.

* * * * * * * * *

Simon's Cat is wonderfully horrible! I have seen the animations before and only now got my hand on the first book. Granted, I have leafed through parts of it before, but this is the first time I read it through. 

This read was definitely not a disappointment: Simon's cat is as catishly crazy in the book as it has been in the animations. The book of course offers readers much more stories, but the variation in the stories is also greater. They are different length, some just one picture long and others spreading out to be multipage adventures. And as there is many different stories, there is more easily also favorites for each reader.

I have to say that that I enjoyed most the stories, where the cat was most cat like: more excited about the packing materials than it's new cat tower, refusing to go to the transport box or tearing down all the clothes from the laundry drying rack. The stories where the cat acted more like a human being didn't appeal me as much at all. But that might be just because I live in the same apartment with a cat and it's easier to relate the prior rather than the later.

In any case Simon's cat is a must read for every cat lover and will work for the whole family.

Eureka

Syfy/Sub, 2006->.

Ehdin hetken miettiä, että voiko tähän blogiin kirjoittaa telkkariohjelmista, mutta sitten muistin, että tämähän on oma blogini, johon saan kirjoittaa ihan mistä huvittaa! Enkähän muutenkaan onnistuisi pitämään yllä illuusiota olevani vain korkeakulttuuria kuluttava kulttuurisnobi. Odottakaan vaan, kun chick-lit kausi iskee taas päälle! Mutta nyt takaisin television pariin.

Scifi on aina ollut oman tykkäämiseni ns. harmaalla alueella. En juuri vihaa scifiä, mutta aika harvoin se myöskään kuuluu ihan lemppari ohjelmiini/elokuviini/kirjoihini. Poikkeuksiakin tietysti on. Linnunradankäsikrija liftareille kuuluu pysyväiskokoelmaan useammassakin muodossa ja esimerkiksi Torchwood on nailinnut allekirjoittaneen useasti television ääreen. Samaan joukkoon lukeutuu myös Eureka.

Eureka kertoo Eurekan kaupungista. Vaikka Eureka ehkä päälisin puolin näyttääkin aivan tavalliselta yhdysvaltalaiselta pikkukaupungilta, ei se ole sitä, sillä sen olemassaolosta ja sijainnista tietää vain harva ja lähes kaikki kaupungin asukkaat ovat neroja. Kaupungin suurin työnantaja on Global Dynamics, hallituksen tutkimuskeskus, jonka pilottijaksossa todetaan olevan vastuussa lähes kaikista teknisistä läpimurroista viimeisen 50 vuoden aikana. Sarjan päähenkilö on seriffi Jack Carter, joka pilotissa ajautuu sattumalta kaupunkiin kuljettaessaan karkulaistytärtään Zoea kotiin. Isän ja tyttären vierailun aikana kaupungissa tapahtuu kuitenkin kummallisia onnettomuuksia, joista yhdessä myös kaupungin sheriffi loukkaantuu. Niinpä Carter löytääkin itsensä jakson lopussa Eurekasta uutena sheriffinä. Toisessa jaksossa myös Zoe ilmestyy kaupunkiin ja jää isänsä luo asumaan. 

Sheriffi-isän ja kapinoivan tyttären lisäksi keskeisessä osassa sarjassa ovat puolustusministeriön agentti Allison Blake, Global Dynamicsin johtaja Nathan Stark, kaupungin yleismiesnero Henry Deacon sekä värikäs joukko muita kaupunkilaisia. Jokainen jakso rakentuu aina jonkin kummallisen, usein tieteellisistä kokeiluista johtuvan tapahtuman ympärille, jota Carter ja Blake yleensä Deaconin avustuksella yrittävät ratkoa. Sävy on tieteissarjoja parodioiva, mikä johtaa yleensä siihen, että yleensä ongelmia eivät ratkaise tutkijanerot vaan runsaalla maalaisjärjellä varustettu Carter.

Sarja oli hauska ja sopivan kevyt, joskin myös tummempia pohjavireitä sarjasta löytyy. Olen aina ollut hyvän parodian ystävä ja toisaalta Carteriin oli helppoa samaistua, sillä itsekin olen joskus kokenut olevani niin paljon fiksumpien ihmisten ympäröimänä, että heidän puheitaan ei tahdo ymmärtää. Sarjan komiikka on nasevaa, muttei liian alleviivaava, ja toisaalta mukana on myös tarpeeksi draamaa, ettei sarja jää höttöiseksi hattaraksi. Paikoitellen hahmot ovat ehkä vähän karikatyyrimaisia, mutta mielestäni kuitenkin sen verran vinksahtaneita karikatyyreja, etteivät ne ole ainakaan toistaiseksi alkaneet tympiä. Osaltaan tämä ehkä on myös varsin onnistuneen roolituksen ansiota.

Eureka kuuluu Suomessa Subin ohjelmistoon ja sen ensimmäinen kausi esitettiin jo syksyllä 2008 myöhäisillassa, jolloin taisin katsoa joka ikisen näytetyn jakson. Kun ensimmäinen kausi päättyi ja sarja jäi tauolle joulun aikoihin, jäi haikea olo, mutta myös pelko siitä, että toinen kausi esitettäisiin jo seuraavana keväänä vaihtoni aikana. Noh, sarja ei palannut ruutuun keväällä 2009 eikä edes koko vuonna, vaan sarjan toinen kausi starttari Subilla vasta viikko sitten tiistain myöhäisillassa. Ei voi kieltää, ettenkö olisi hihkunut riemusta, kun sarjan ohjelmatiedoista bongasin! Onneksi olen muutenkin yökyöpeli, niin myöhäinen lähetysaikakaan ei haittaa. Toivottavasti Sub jatkaa sarjan esittämistä myös toisen kauden jälkeen. Yhdysvalloissa kun on esitetty jo kolmaskin kausi ja neljännestäkin on tehty sopimus.