Little Wolf's Book of Badness.Kuvitus: Tony Ross.
Tammi, 1996.
Kaikki tietävät, että susien tulee olla ilkeitä, mutta Pikku Suden vanhemmat ovat huolissaan, että heidän pojastaan onkin kasvamassa kiltti. Siksi he kähettävät Pikku Suden kauas Räyhämetsän Kieroilukouluun, jossa Setä Isopaha voi opettaa hänelle yhdeksän ilkeilylakia. Matka on kuitenkin pitkä, eivätkä Setä Isopaha ja Kieroilukoulu oikein vastaakaan Pikku Suden odotuksia. Mutta Pikku Susi on päättänyt oppia ilkeilylait, jotta isä ja äiti antaisivat hänen tulla takaisin kotiin.
Muistan lukeneeni tämän Pikku Suden kotiin lähettämien kirjeiden kokoelman jo joskus ala-asteikäisenä ja tykästyneeni kovasti. Pikku Susi on herttainen pieni sudenpoika, joka oikeastaan haluaisi vaan olla vanhemmilleen mieliksi ja asustaa kotiluolassa. Mutta kun hänet heitetään ison seikkailun eteen, kohtaa hän sen pää pystyssä (vaikka ehkä jättääkin taskulampun päälle yöllä pimeässä). Pikku Susi on nokkelampi kuin toisinaan tutisevasta kuonosta voisi päätellä ja keksii kyllä ratkaisut pulmiinsa.
Whybrow on tavoittanut mielestäni erittäin hyvin pikkusuden aavistuksen pikkuvanhan äänen ja tyylin ja Pikku Suden kirjeet kotiin ovatkin sekä hauskaa että hellyyttävää luettavaa, vaikkei niissä ole turhia hienosteltu. Whybrown kirjoitusta tukevat mitä mainioimmin Tony Rossin kuvitukset. Mielestäni tämä onkin Rossia parhaimmillaan: yksinkertaista, kaunista ja humoristista samanaikaiseksi. Ne tukevat loistavaksi kirjan kirjeitä ja niiden kertomaa tarinaa ja tuovat etenkin Pikku Suden vielä lähemmäs lukijaa. Ja mikä tärkeintä kokonaisuus toimii loistavasti.
