Aivot ja Commandore 64

Kuinka usein on sallittua kirjoittaa Eve Mannusta? Ei ehkä niin usein, kuin haluaisin kirjoittaa, mutta kirjoitan silti taas. Reilu viikko sitten Eve haastatteli Jyväskylän yliopiston professoria Juha Hakalaa ja keskusteli tämän kanssa keskittymisestä ja siitä, miten ylitsepääsemättömän tuntuisista asioista päästään läpi. Oli kovin mielenkiintoista ja opettavaista. Kannattaa kuunnella.

Sateenkaaren päässä

Joku tuttava joskus muinoin sanoi, että asioiden, etenkin kirjojen, järjestäminen värijärjestykseen on jotenkin keski-ikäistä ja keskiluokkaista.

Paskanmarjat, sanoo tämä kanttarelli, kun t-paitansa uudelleen järjesti. Vaikka kanttarellit taitavat kyllä olla aika keskiluokkaisia sieniä.

Arkkitehtuurista

Kahden arkkitehdin tyttärenä tuskastun usein siihen arkkitehtien haukkumiseen, jota maailma tuntuu olevan pullollaan. Ennen kaikkea ärsyttää, kun arkkitehtejä syytetään asioista, joista arkkitehti ei joko ole itseasiassa edes vastuussa tai jotka muutoin ovat enemmän jonkun muun tahon virheitä. Kun on kuunnellut vanhempien työpuheita pian neljännesvuosisadan on siinä syntynyt aika selkeä käsitys siitä, mitä se arkkitehdin työ ihan oikeasti on, ainakin tuollaisen perusarkkitehdin.

Eve Mantu on puhunut tästä aiheesta ennenkin, mutta nyt tammikuun alulla Eve palasi aiheeseen otsikolla Eve Mantu ja vihainen arkkitehti. Jaksossa Eveä arkkitehtuurin saloihin Arkkivahti-blogin pitäjä Tarja Nurmi, joka tuntui olevan asioista enemmän tai vähemmän samaa mieltä, kuin minä. Vähän syvemmälle aiheeseen olisi voinut mun mielestä kyllä pureutua, vaikka keskustelu sinällään ihan mielenkiintoista olikin.

Vaan ei se Eve petä. Aina on jotain mielenkiintoista kuultavaa, kun muistan ohjelmaa Areenasta kuunnella. Niin ja Arkkivahdinkin taidan lisätä syötteenlukijaan.

52 kirjaa

Olen asettanut itselleni tavoitteen tulevalle vuodelle. Tai jos totta puhutaan, niin olen asettanut useitakin, mutta puhun täällä nyt vain yhdestä. Olen päättänyt lukea vuodessa kirjan viikkoa kohden eli yhteensä 52 kirjaa.

Tämä ei oikeastaan ole uusi idea, vaan tämä on ollut tavoitteeni enemmän tai vähemmän sitoutuneesti useampina vuosina. Tänä vuonna yritän lisäksi kirjata ylös kirjat, jotka luen vuoden aikana. Perjaatteessa tavoittelen 52 omaksi iloksi luettua kirjaa, mutta koska tiedän, etteä etenkin keväällä on aika paljon muutakin luettavaa ja kiireitä, niin kelpuutan myös opiskeluluettavat ja ns. ammattikirjallisuuden sikäli mikäli luen kirjoja kannesta kanteen.

Saattaa olla, että teen tännekin sivun, johon listaan kirjoja, mutta vähintäänkin lukemisiani voi seurata Goodreadsista, jonne perustin äskettäin kirjahyllyn. Sivutuotteena tänne toivottavasti syntyy myös vähän enemmän kirja-arvioita tänne ja ehkä sinne. Goodreadista kirjoitan varmaan vähän enemmän jahka olen enemmän aikaa käyttänyt sen parissa.

Vuosi musiikissa

Tuomakselta ja muualtakin mallia ottaen ajattelin napata talteen vuoden kuunnelluimmat kappaleet ja artistit Last.fm tilastojen mukaan. Todettakoon kuitenkin, että tämä on hyvin vajavainen ja osin virheellinenkin kuva vuoden musiikeista. Syitä tähän ovat sekä erinäiset tietotekniset ongelma että etenkin viimeaikoina suosiossa ollut ihan oikeiden stereoiden käyttö. Enimmäkseen nämä tilastot koostuvatkin Spotify-kuunteluistani ja huomattavaa onkin, että yli puolelta artistilistalaisista en edes omista yhtään levyä. Sama pätee myös kappalelistaan.

Artistit:

1. Salem Al Fakir
2. Kings of Convenience
3. The Mountain Goats
4. Belle and Sebastian
5. Yann Tiersen
6. Jack Johnson
7. Mumford & Sons
8. Jamiroquai
9. Elvis Costello
10. Regina Spektor

Kappaleet:

1. Alexi Murdoch – Orange Sky
2. Salem Al Fakir – Astronaut
3. Laleh – Live Tomorrow
4. Mumford & Sons – Roll Away Your Stone
5. Crash Test Dummies – Mmm Mmm Mmm Mmm
6. Kings of Convenience – The Passenger
7. John ME – Love Is My Drug
8. Regina Spektor – Blue Lips
9. They Might Be Giants – Birdhouse in Your Soul
10. Jace Everett – Bad Things

Hyvää uutta vuotta kaikille!