Kuvakirjat / Picture books (1/3)

Olen muutamana viikonloppuna lukenut kasan uusia tai ainakin suhteellisen uusia kuvakirjoja perehtyäkseni vähän siihen, mitä kaikkea kirjastomme kokoelmiin todellella kuuluukaan. Pitkiä arvioita en viitsi kaikista kirjoittaa, mutta ajattelin, että voisin luonnehtia kuvakin muutamalla lauseella. Ja turhan pitkän merkinnän välttämiseksi jaan nämä kirjat kolmeen eri merkintään. Saman tapaisia merkintöjä saattaa tulla tulevaisuudessakin, sen verran hauskaa kuvakirjojen lueskelu on.

Some weekends I've read a pile of new or almost new picture books from just to get a better picture about what is actually in our library collections. I'm not going to write long reviews of each of them, but instead I'll write a word or two about each of them in this and the following two posts. I might write something similar in the future too as reading a pile of picture books over a weekend is a lot of fun.


Yih Fen Chou & Chih Yuan Chen (kuv.): Mimi matkii
Pieni Karhu, 2009 (Alkup. Mimi loves to mimie, 2009. suom. Riitta Oittinen)

Mimi haluaa tehdä kaiken niin kuin aikuiset ja matkii heitä ihan kaikessa, vaikka lopputulos ei aina ole sama kuin aikuisilla. Aikuisia tämä välillä tuskastuttaa, mutta lopussa kaikilla on hyvä mieli. Sympaattinen pieni kirja, joka sopii hyvin pienempien lasten kanssa luettavaksi. Näin aikuisemmassa lukijassa se ei kuitenkaan herättänyt suuria tunteita.

(orig. title: Mimi loves to mimie, 2009) Mimi wants to do everything just like adults and mimes them in everything even when the results are not quite the same. Sometimes this frustrates the adults but in the end everyone is happy. Quite likable book which suits well for reading with small children. How ever it does not give that much to an adult reader.


Annika Devert, Jessika Devert & Jenny Karlsson (kuv.): Kikka lukee
Aurinko Kustannus, 2011 (alkup. Kicka läser, 2010. suom. Tanja Kanerva)

Kikka istuu lukemassa ja  lukee kirjoista erilaisista perheenjäsenistä. Kummallista vain on, etteivät kirjojen perheet muistuta lainkaan hänen omaansa. Kikan mummi ei tee ristipistotöitä ja enokin on rokkitähti eikä isomahainen telkkarin katselija. Tosin löytää Kikka kirjoista jotain tuttuakin. Devertit ovat kirjassan ravistelleet hauskasti lastenkirjoissa kovin yleisiä kuvia stereotyyppiperheistä. Kirja on itse kullekin hyvä oppitunti siitä, miten erilaisia perheet voivatkaan olla.

(Title in English: Kikka reads) Kikka sits reading about different family members. The odd thing is that the families in her books look nothing like her own family. Kikkas grandma does not do cross stitch works and her uncle is not TV-addict with big belly, but a rock star. All tough in the end she does find something familiar after all. The Deverts have nicely stirred up the stereotypical picture of families that we so often find in childrens literature. It tells in a fun way how different families can be.


Marie-Louise Fizpatrick: Pieni kulkija
Karisto, 2010 (alkup. There, 2009. suom. Leena Perttula)

Pieni kulkija ihmettelee, mikä on perillä, millaista siellä on ja miten tietää päässeensä sinne. Kuvitukset ovat kauniin seesteisiä ja kysymykset varmasti monelle vanhemmalle tuttuja, mutta kokonaisuutena kirja tuntui aika tylsältä.

(Orig. title: There, 2009) The small traveller wonders, what is There, what it's like over There and how do you know you've gotten There. The book has lovely serene illustrations and the questions the little traveler is asking must feel familiar to many parents, but all in all, to me the book felt bit boring.


Charlotte Gastaut: Fannys fantastiska resa
Rabén & Sjögren, 2011 (alkup. Le grand voyage de mademoiselle Prudence, 2010. kään. Sofia Hahr)

On aika lähteä kotoa ja äiti komentaa Fannya kiirehtimään. Fannylla on kuitenkin muut asiat muut asiat mielessä ja kun hän päästää mielikuvituksensa valloilleen, on edessä kiehtova seikkailu mielikuvitusmaailmassa. Tätä on moderni kuvakirjallisuus parhaimmillaan! Tämä kirja ei oikeastaan ole lukukirja vaan katselukirja. Tekstiä on varsin vähän, vain harvoilla sivuilla, ja sekin on oikeastaan osa maisemaa. Tätä kirjaa kauniimpaa saa hakea. Suosittelenkin tähän kirjaan tutustumista ihan jokaiselle lapselle ja aikuiselle!

(Title in English: Fannys  fantastic voyage) It's time to leave home and Fannys mom tries to get her to hurry up. But Fanny has other plans and when she lets her imagination fly, a wonder and exciting voyage can start. This is a modern picture book at it's best! To be honest, this book isn't for reading at all, but for looking. There is text on just few of the pages and even then the text is more part of the scenery than actual text. It might be hard to find a book more beautiful than this. I warmly recommend this book to every child and adult!


Kaarina Helakisa & Nina Haiko (kuv.): Tuuliin tähystäjä
Lasten Keskus, 2011

Tuuliin tähystäjässä ehdottomasti parasta ovat Nina Haikon sekatekniikalla ja kollaasitöinä tekemä harmoninen ja mielikuvituksellinen kuvitus. Vaikka ei tarinassakaan mitään vikaa ole. Helakisan tarinassa on taikaa ja runollisuutta. Hieman tosin jäi häiritsemään ajoittain turhanaikainen omituisten sanojen käyttö, sillä pienelle lukijalle voi olla varsin vaikeaa joitakin niistä.

(Title in English: The wind observer) The absolutely best part of this book are the mixed media and collage illustrations of Nina Haiko that is both serene and full of imagination. Not that there would be anything wrong with the actual story. It's poetic and has magic in it. What distracted me a bit was the over extensive use of odd words, especially as it can be very hard for some small readers to understand what they mean.

Herätys! / Wake up!

Kultturelli kanttarelli (niin blogi kuin kirjoittajakin) on elänyt vähän hiljaiseloa, mutta ehkäpä tästä elämä vähitellen aktivoituu molemmin puolin. Tauko on tehnyt hyvää ja nyt on mielessä taas uusia ideoita ja pieniä muutoksia blogin pitoon. Yhtään entistä säännöllisempi en tosin lupaa olla. ;)

***

It's been rather quiet here in the blog lately, but it's most likely getting less quiet in the future. The break from blogging has been good for me and now my mind is bubling with new ideas and some minor changes to the blog. But I won't promise that I will post any more regularly than I have in the past. ;)

Simon Tofield: Simonin kissa

Simon's Cat 
Gummerus, 2010

Simonin kissa on ihanan kamala! Olen aiemmin tutustunut kyseiseen karvariiviöön YouTubessa ja nyt sain vihdoin luettavakseni myös ensimmäisen kirjan. Tai olenhan minä tätä joskus selaillut, mutten aikaisemmin ole päässyt lukemaan alusta loppuun. 

Ei tämän luettuaan voi ainakaan sanoa pettyneensä: Simonin kissa on ihan yhtä kissamaisen kajahtanut niin sarjakuvissa kuin animaatioissakin. Kirja tarjoaa lukijalleen tietysti paljon enemmän kissan kujeita kuin videot. Tarinoiden kirjo on aika moninainen ja niiden pituus vaihtelee yhdestä kuvasta monisivuisiin hurjiin seikkailuihin. Ja luonnollisesti, kun tarinoita on monenlaisia, ovat niistä toiset enemmän lukijan mieleen kuin toiset.

Minusta kaikkein hauskimpia tarinoita olivat ne, joissa Simonin kissa oli kaikkein kissamaisimmillaan: innostuu pakkauspurusta enemmän kuin hienosta kissatornista, kieltäytyy menemästä kuljetuskoppaan tai kiskoo kaikki pyykit alas pyykkitelineeltä. Tarinat, joissa kissa toimi ihmismäisemmin, eivät vedonneet minuun lainkaan niin paljon. Ehkä kyse on siitä, että näihin oli kaikkein helpointa samaistua, kun asuu samassa taloudessa kissan kanssa, joka toimii usein ihan samalla tavalla.

Simonin kissa on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja kaikille kissaihmisille ja koko perheelle vauvasta vaariin.

* * * * * * * * *

Simon's Cat is wonderfully horrible! I have seen the animations before and only now got my hand on the first book. Granted, I have leafed through parts of it before, but this is the first time I read it through. 

This read was definitely not a disappointment: Simon's cat is as catishly crazy in the book as it has been in the animations. The book of course offers readers much more stories, but the variation in the stories is also greater. They are different length, some just one picture long and others spreading out to be multipage adventures. And as there is many different stories, there is more easily also favorites for each reader.

I have to say that that I enjoyed most the stories, where the cat was most cat like: more excited about the packing materials than it's new cat tower, refusing to go to the transport box or tearing down all the clothes from the laundry drying rack. The stories where the cat acted more like a human being didn't appeal me as much at all. But that might be just because I live in the same apartment with a cat and it's easier to relate the prior rather than the later.

In any case Simon's cat is a must read for every cat lover and will work for the whole family.

Kielimielellä / Language on my mind

Tämä blogi on aina ollut suomenkielinen. Aluksi se oli sitä hyvästä syystä: olin ollut vaihdossa ja vaikka kuinka käytinkin suomea puhekielenä, tuntui suomenkielisen tekstin kirjoittaminen hitaalta ja työläältä. Omaa kieltä piti siis päästä harjoittamaan vapaamuotoisen kirjoittamisen muodossa. (Luonnollisestikaan blogia ei aloitettu vain siitä syystä, vaan muitakin oli.)

Sittemmin tietysti tästä ongelmasta on päästy eroon. Kun kirjoittaa, on kirjoittaminen tietyllä kielellä helpompaa, ja kun kirjoittaminen noin ylipäätään on helpompaa tulee sitä (ainakin toivottavasti) tehtyä enemmän. Vaan nyt olen alkanut pohtia toisenlaista kielikysymystä: kun kasvava osa ystävistä ja tuttavista ei puhu tai lue suomea, haluaisinko jakaa näitä ajatuksiani myös heidän kanssaan? Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin vastaus on kyllä.

Olen siis päättänyt, että haluan kirjoittaa tähän blogiin suomen lisäksi välillä myös englanniksi. Suomen on tarkoitus jatkossakin olla blogin pääkieli ja kaikki merkinnät tehdään suomeksi, mutta sen ohella olen ajatellut kirjoittaa merkinnät englanniksi joko kokonaisuudessaan tai ainakin tiivistelmiä. Ainakin osan merkinnöistä. Kielissä mennään varmaan aika fiilis pohjalta, mutta etenkin englanninkielisiä kirjoja lukiessa tuntuu yleensä luontevammalta myös kirjoittaa niistä englanniksi.

Mutta tosiaan, tämä tiedonantona teille kaikille lukijoille, jottette ihmettele, jos ja kun suomenkielisen tekstin perään alkaa ilmestyä englanninkielistä papatusta.

* * * * * * * * *

I've been blogging for years. That means, I've been blogging for years in Finnish. Finnish language is my own language and has (almost) always felt like the most natural language to write. That is why this blog has also been in Finnish. But the thing is that I have quite a lot of friends around the globe who can't speak or read Finnish (you are probably one of them as you are reading this text now). And I'd like to share my writings with them (you) too. So what I've desided is this: in the future I'll write my blog entries not only in Finnish but also in English, at least to some extent. I'll try to write the same text in English or a summary of what I've written in Finnish to every blog post I'll do. Or if not to every single one, to most of them anyway. (Fell free to make me feel guilty any time I'm slacking and not writing enought English.)

"So what is the blog about" you might be wondering. Well, for the most part it's a review blog. I write shortish, easy little reviews about the books I've read and movies I've seen as well as occasionally about some other culture things like gigs or some TV or internet things. The reviews are usually on the positive side mostly because I rarely feel a calling to write about things I don't really enjoy. I want to remember the positive, not the negative, so they are really kind of booktips too.

But reviews are not the only thing you'll find here. As this is my blog that I write to myself more than to anyone else, I have kept the right to write here what ever feels like a cool thing to write about at any given time. So the blogs tends to branch of to all kinds of different directions. There has been photo entries and decoration entries and all other kind of entries too. Really mixed things really. But I hope the things I write are still things you'll find interesting. So welcome and I hope you'll enjoy my blog.

Patricia Forde, Joëlle Dreidemy: Hedgehogs Do Not Like Heights

Egmont, 2011

Natalien pikkusisko Lola on kiivennyt puuhun, eikä suostu tulemaan sieltä alas. Lolan päätä eivät saa käännettyä niin sisko kuin vanhemmatkaan, sillä hän kertoo olevansa hammaskeiju Fizzy Izzyn ja hämähäkki Salomonin häissä ja eihän häistä voi kesken juhlien lähteä. Ei etenkään, jos Grim-peikko menee ja muuttaa morsiamen siiliksi. Siilit näet eivät pidä lainkaan korkeuksista!

Vaikka luenkin suhteellisen paljon lastenkirjallisuutta, en voi sanoa lukevani juurikaan helppolukuisia, vasta lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjoja. Aika iso syy siihen on, etteivät ne useinkaan näytä tarpeeksi mielenkiintoisilta, jotta tulisin tarttuneeksi niihin muissa, kuin hyllytystarkoituksissa. Vaan elämälle kiitos, että satuin tällä kertaa tekemään poikkeuksen ja tartuin tähän uutuuskirjaan! Hedgehogs Do Not Like Heights on julkaistu banaanisarjassa, joka lienee tuttu kenelle tahansa, joka on ikinä sattunut kurkistamaan helppolukuisten kirjojen hyllyyn. Banaaneissa on julkaistu monilla eri kielillä kymmeniä, ellei peräti satoja eri nimekkeitä ja eri väriset banaanit kirjojen kansissa kertovat, minkä tason lukijoille mikäkin kirja on tarkoitettu.

Tämä kirja kuuluu sinisiin banaaneihin, eli keskitason helppolukuisiin. Vaan onneksi se ei vaikuta mitenkään tarinan laatuun. Hedgehogsissa on lyhyillä tekstinpätkillä ja iloisella kuvituksella onnistuttu rakentamaan yhtenäinen, monitasoinen ja riemastuttava kertomus. Forde tekstissä limittyvät perheen yritys saada Lola alas puusta ja Lolan kuvailemat tapahtumat hammaskeijun ja hämähäkin häistä ilman, että ne muodostaisivat epäselvän sekamelskan. Päinvastoin, tarinan vauhdissa on helppo pysyä ja niin riemastuttavasti se on kerrottu, että aikuinenkin alkaa sille väistämättä hihitellä. Koko lukukokemusta tukivat onnistuneesti Dreidemyn kauniit ja iloisen väriset kuvitukset.

Todentotta, tämä kirja oli erittäin hyvä maistiainen helppolukuisten kirjojen maailmaan ja innosti minua tutustumaan tarkemminkin, mitä niiden joukosta löytyy. Ainakin aion tulevaisuudessa tarttua ensimmäiseen Nataliesta ja Lolasta kertovaan kirjaan Frogs Don't Like Dragons.

* * * * * * * * *

Natalies little sister Lola has climbed into a tree and won't come down. And neither her sister nor her parents can change her mind. That's because, according to her, she is attending the wedding of Fizzy Izzy the toothfairy and Salomon the spider and you can't leave a wedding in the middle of the party, can you? You have to say especially if evil goblin Grim comes and tuns the bride into a hedgehog! And hedgehogs, as Lola knows, do not like heights!

Even tough I do read quite a lot of children's literature, I haven't really read a lot of easy read books meant for kids who are just learning to read. To be honest, they don't usually look interesting enough to grab my attention. But I have to say, it was a lucky thing I came across this new book! Hedgehogs Do Not Like Heights is published in the Banana-book series, which has been published in several different languages. The different color bananas in the book covers tell the readers, to what level reader the books are meant to.

This book is a blue banana, which means it's a midlevel easyreader. How ever, luckily, that doesn't affect the quality of the story. Hedgehogs is told with short pieces of text and bright happy illustrations that together make a coherent and hilarious story with several different story levels going on simultaneously. In Fordes text   overlap the story of how Lola's family is trying to get her down from the tree and the story Lola is telling about the wedding going on in the tree. And miraculously, this all isn't a messy blur, but a easy to follow story that got at least me to giggle while reading. The illustrations by Dreidemy are a wonderful addition to the text.

If one wants to dive into the world of easy read books, this book was a wonderful starting point. For now on, I'll be much more interested in all the easy read books available. For sure I'll read at least the first book about Natalie and Lola called Frogs Don't Like Dragons.