Sukelluksia ja seikkailuja, tarinoita ja tuokiokuvia elämästä ja kaikesta siitä, mikä tekee elämästä ihanaa.
Dives and adventures, stories, and snapshots from a life and about everything that makes life wonderful.

24.1.2010

Tuomo Klubilla Turussa 23.1.

Eilen illalla pääsin pitkästä aikaa keikalle Klubille, kun Tuomo tuli kaupunkiin! Olen ollut pari kertaa ennenkin herraa livenä kuulemassa, joten odotuksia keikalle oli kyllä ilmassa. Ja mukava ilta se kyllä olikin, mitä nyt Tuomo yhtyeineen oli yli puoli tuntia myöhässä.

Alkuun keikka lähti vähän hitaasti käyntiin. Pari ekaa (uutta) biisiä olivat vähän särmättömiä ja liian hitaita ja Tuomokin oli spiikeissään aika jäykkä (vaikka kyllä kamalan paljon rennompi kuin sillä ensimmäisellä keikalla, jonka pari vuotta sitten näin). Mutta kun parin biisin jälkeen kurvattiin vähän vanhempiin biiseihin, joissa tempo oli nopeampi niin nousi koko setti lentoon ja uudempiinkin biiseihin saatiin hyvä flow.

Parhaat hetket keikalla kuitenkin koettiin vasta keikan loppupuolella, kun koko bändi irrotteli kunnolla ja Tuomokin rentoutui yleisölle puhuessaan silmin nähden. Oikeastaan koko keikka kulminoitui varsinaisen setin neljään viimeiseen biisiin: rämisevän rokkaavaan uuteen kappaleeseen (jonka nimeä en tietenkään muista), hullun hienoksi funk-revittelyksi venytettyyn Ballroom girliin (joka ei koskaan ole ollut suosikkikappaleeni, mutta oli ehdottomasti tämän keikan paras veto), Won't worryyn (henkilökohtainen suosikkibiisini) ja setin viimeisenä soitettuun Don't take it too hardiin (joka ei jäänyt paljoa Ballroom girlistä jälkeen revittelyssä). Varsinaisen setin päälle Tuomo yhtyineen veti vielä iloiselle yleisölle kaksi encorea, ihanan hempeän My own private Sundayn sekä mahtavilla rämisevillä kitaroilla varustetun The grantin, jotka niputtivat koko illan loistavasti yhteen.

Tunnelma Klubilla oli koko illan mahtava ja ainakin itselle jäi todella hyvä fiilis koko illasta. Yleisö otti kontaktia lavan suuntaan ja, jahka pääsi vauhtiin, otti Tuomokin paljon kontaktia yleisöön. Ja kaiken kaikkiaan Tuomon kömpelyys spiikeissä ja naaman vääntely laulaessa oli ennen kaikkea aika sympaattista. Illan hauska sattumus oli myös, että satuin Klubille saavuttuani istumaan toisen yksin keikalle tulleen tytön viereen, jonka kanssa juttu luisti hyvin ja tulinkin viettäneeksi koko keikan. Iloisia sattumuksia on elämä täynnä.

PS. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua. Juuri ennen keikkaa tuli vaihdettua laukkua ja siinä hässäkässä kamera jäi pöydälle. Kuvat on siis otettu kännykällä.

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että se keikka oli sit noinkin hyvä :) mulla puolestaan on paljon odotuksia sitä SMG:n keikkaa kohtaan, vaikka en aiemmin ole livenä nähnytkään :D kirjoittelen siitä varmasti itse sit arvion.

    VastaaPoista
  2. Sitä täälläkin kovasti odotetaan! Oon niiltä pari vajaata festarikeikkaa nähnyt. Yhden joskus silloin kun SMG oli just alottanut Ankassa ja toisen toissa vuonna(?) Ruississa. Mut klubi on aina klubi. :)

    VastaaPoista