Suuri Kurpitsa, 2009.Täydellinen Tuuli, Tyly-Lyly, Ilkeä-Iida ja muut anarkafeministisen ryhmän naiset kokoontuvat aamulla tarkastamaan edellisen illan tukikeikan tuottoa. Kaikilla on edellisenä iltana ollut hauskaa ja ilta on tuottanut jopa odotettua paremmin, joten joukkio on iloisella tuulella. Sitten he kuulevat uutisen, että joukosta puuttuva Mira on raiskattu edellisenä yönä. Jokainen joukosta reagoi uutiseen eri tavoin: suuttuen, pelästyen, kauhistuen, raivostuen, syyllistyen. Kaikki heitä yhdistää kuitenkin se, että he eivät aio jäädä uhreiksi, vaan taistella ystävänsä puolesta niin, kuin he ovat tottuneet taistelemaan naisiin kohdistuvia rajoituksia vastaan ennenkin.
Tuuli ja myrsky on ehdottomasti yksi vaikuttavimmista sarjakuva-albumeista ja kaunokirjallisista teoksista, jonka olen lukenut pitkään aikaan. Aiheena raiskaus on äärimmäisen vaikea teokselle kuin teokselle, mutta Tiitu Takalo onnistuu siinä mielestäni erittäin hyvin. Se herättää asiaan kuuluvaa raivoa, mutta myös myötätuntoa ja toivoa. Ihailin kovasti albumin naisten rohkeutta olla juuri sellaisia kuin ovat. Ja vaikken olekaan niin anarkistinen, kuin teoksen naisjoukkio, oli lukukokemus omaa feminismiä vahvistava lukukokemus. Kuitenkaan tämä albumi ei ole jotain, jonka pariin toivoisin itseni kaltaisten tiedostavien nuorten naisten eksyvä, vaan ihan kaikkien. Puhutaanhan teoksessakin siitä, kuinka ihmisten erottelu esimerkiksi sukupuolen perusteella on yleensä turhaa ja tarpeetonta. Uskon myös, että tarinalla on annettavaa erilaisille ihmisille monilla eri tasoilla.
Erityisesti kiitosta ansaitsee mielestäni myös Takalon fantastinen kuvitus. Ihmiset ovat realistisia ja eläviä, toisiinsa nähden erilaisia, mutteivät karikatyyreja. Takalolla on fantastinen taito ilmaista asiaansa visuaalisesti ilman turhaa kirjallista avaamista. Pelkän kuvan perusteella on mahdollista päästä kiinni siihen, keitä tarinan henkilöt ovat ja mitä he tuntevat. Moni sarjakuvataiteilija ei pysty samaan.
Kaiken kaikkiaan Tuuli ja myrsky oli loppuvuoden parhaita ja koskettavimpia lukukokemuksia ja albumi, joka päätynee ennen pitkää myös omaan hyllyyn omana niteenä.
Samaa mieltä! Tykkään hulluna Tiitu Takalon tyylistä ja tarinoista. Siksi oonkin ostanut kaikki Tiitun isommat albumit, myös Tuulen ja myrskyn, joka mulla on peräti nimmaroituna. Näitä voi kyllä suositella lämpimästi.
VastaaPoista-Kemppu-