1. semifinaali 25.5.
Jahas, nyt kun on nähty ensimmäinen semi, niin lienee aika kommentoida vähän nähtyä. En nähnyt lähetystä suorana eilen illalla, koska olin Rufus Wainwrightin keikalla, joten katsoin shown tänään YLE Areenan kautta (nähtävissä kuukauden ajan). Tiedä häntä sitten, miten se vaikutti omiin arviointeihin, mutta ainakin oli kummallista katsoa lähetystä, kun teisi jo tulokset.
Aloitan käymällä ensin lyhyesti kaikki esitykset läpi ja sen jälkeen puhun vähän showsta muuten.
Moldova: Ihan kiva perus viisu, ei herättänyt hirveitä tunnekuohuja. Varmasti finaalipaikan saavuttamisessa auttoi uusi äänestyjärjestys yhdistettynä ensimmäisenä esiintymiseen.
Venäjä: Tämä biisi, joka ärsytti esikatselussa aika paljon, olikin yllättävän miellyttävää kuunneltavaa semissä. Laulajan lausunnasta sai nyt selvää ja överi melodramaattisuuskin toimi ihan hyvin, kun tiesi biisin olevan huumoribiisi. Live-esityksen pohjalta ymmärrän finaalipaikan.
Viro: Kappale oli edelleen loistava ja suosikkini, mutta varmaankin vähän liian erilainen näihin kisoihin. Lisäksi lavashow oli aika lattea, eikä varmastikaan jäänyt kovin hyvin mieleen. Sääli silti, ettei Malcolm Lincoln päässyt jatkoon.
Slovakia: Tiedän, että Slovenian tippuminen oli useammalle kaverille pettymys, ja voin kyllä jossain määrin samaistua. Luulen, että Slovenia kaatui vähän kappaleeseen, jossa ei ollut tarpeeksi tarttuvaa koukkua. Aina nätti ja hyvin laulettu biisi ei vaan riitä. Ei, vaikka se olisikin yhdistettyyn luovaan lavashow'hun.
Suomi: En ole missään vaiheessa ollut mikään Kuunkuiskaajat fani, mutta tokihan se harmitti, ettei Suomi jatkoon mennyt. Ongelmaksi taisi muodostua se, että koko lavaesiintyminen muistutti ihan liikaa viime vuoden voittajaa: oli viulua ja hyppiviä kansantanssijapoikia yhdistettyä folkhenkiseen biisiin. Ja kaikki tämä tehtiin vähän viimevuotista huonommin. Ollaanhan se jo ennenkin nähty, ettei edellisen vuoden voittoreseptillä pärjätä seuraavana vuonna.
Latvia: Edelleen olivat tyttö ja laulu nättejä, vaan eipä osannut tyttö laulaa livenä lauluaan yhtä nätisti, kuin videolla.
Serbia: Jos jokin asia näistä kisoista jää elämään, täytyy sen olla Milanin pottakampaus! Ainakin itse fanitan sitä. :D Itse esitykseen tosin petyin. Esikatselussa Serbia oli hauskasti yhdistänyt popbiisiä ja paikallisia piirteitä, mutta semifinaalin esityksestä se kaikki paikallisuus oli kuorittu pois ja jäljelle jäi varsin keskinkertainen ketkuttelu. Jatkoon pääsivät kuitenkin, ehkä juuri pottakampauksen voimalla...
Bosnia & Herzegovina: B&H on yleensä ollut ihana kaikessa kummallisuudessaan, mutta tänä vonna biisi oli kyllä kamalan mitäänsanomaton ja tavanomainen renkutus, joka ei jäänyt lainkaan mieleen. Taisi mennä rock-kortilla jatkoon tällä kertaa.
Puola: Puola ei kyllä uponnut yhtään. Sekä lavaesitys että itse biisi olivat niin kummallisia, etteivät olisi finaalipaikkaa ansainneetkaan.
Belgia: Tom Dicellä oli ehkä paras mahdollinen paikka esiintyä: kahden pömpöösin ja ylidramaattisen esityksen välissä herkkä mies ja kitara yhdistelmä oli ihanan raikas tuulahdus ja toimi loistavasti. Hyvin ansaittu finaalipaikka.
Malta: Hohhoijaa, osaisikohan Malta joskus lähettää jotain muuta, kuin näitä pömpöösejä superballadeja? Hämmennystä herätti kummallinen lintumies sekä se, miten 18-vuotiaasta tytöstä on saatu tehtyä yli kolmekymppisen näköinen.
Albania: Aika perusviisu Albanialta. Ei jäänyt erityisesti mieleen, muttei ärsyttänytkään.
Kreikka: Kreikka kipuaa henkilökohtaisten suosikkieni listalla jatkuvasti ylöspäin. Mitään varsinaista sisältöähän biisissä ei ole, mutta kappale tempaa ehdottomasti mukaansa ja siinä on sitä riemukkuutta, mitä parhaissa viisuissa yleensä on. Olisi ollut iso yllätys, jos Kreikka ei olisi mennyt finaaliin ja uskon sen nousevan jälleen kerran vähintään kymmenen kärkeen.
Portugali: Portugali onnistui erittäin hyvin siinä, missä Malta epäonnistui. Nuori laulaja näytti raikkaalta ja ikäiseltään, eikä kappale ollut pönöttävä, vaikka olikin mahtipontinen. Illan suurista balladeista oma suosikkinen.
Makedonia: YÖK. Makedonia oli kerännyt viimevuosien viisuista kaikkein ällöimmät elementit yhteen biisiin. Etenkin minua ärsyttivät naurettavan pornahtavasti puetut taustatanssijat. Niihinhän ei tässä semifinaalissa muuten juurikaan sorruttu. Onneksi tätä ei tarvitse katsella tai kuunnella enää kertaakaan.
Valko-Venäjä: Ensimmäisellä kuuntelukerralla tämä biisi tuntui ihan nätiltä, mutta uudelleen kuuntelu paljasti kappaleen kammottavan falskiuden. Kammottavaa siirappia, jolla ei oikeastaan ollut edes mitään sisältöä. Asiaa ei yhtään auttanut se, että laulusta saattoi kuulla ihan selkeitä epäpuhtauksia. Valko-Venäjän olisikin ihan mieluusti voinut jättä finaalista pois.
Islanti: Islannin kappale oli ihan kaunis, joskin ainakin omasta mielestäni vähän vanhahtava. Ihan selvä jatkoonmenijähän tämä oli, joskin jos se olisi mahdollista, haluaisin pistää Heran esiintymisasun uusiksi. Kenen idea oli pukea kauniisti laulava kaunis nainen mekkoon, joka peittää kaiken muun paitsi tissit ja joka olisi ollut tyylikäs ehkä joskus 15 vuotta sitten? Ja sitten iskeä taustalaulajat kauniisiin, moderneihin babydoll-mekkoihin, jotka paljastavat niin käsivarret kuin sääretkin? Kai sitä olisi voinut isokokoisen naisen vähän kauniimminkin pukea.
Yleisesti ottaen ainakin ensimmäisen semin pohjalta uskaltaisin väittää norjalaisten onnistuneen erittäin hyvin. Lava oli toimiva ja oli aika vaikuttavaa, miten monenlaiseksi se saatiin muokattua eri esityksissä. Green roomkaan ei näyttänyt hullummalta. Postikortit olivat ehkä vähän tylsiä, koska ne olivat käytännössä kaikki samanlaisia siitäkin huolimatta, niitä oli kierretty kuvaamassa ympäri Eurooppaa. Toisaalta oli hauskaa nähdä livekuvaa esiintyjistä lavalla juuri hetki ennen esitystä. Tulee itsellekin hyvä mieli, kun näkee, miten täpinöissään esiintyjät juuri ennen vuoroaan ovat. Pidin myös väliaikanumerosta ja siitä, että oltiin uskallettu tehdä jotain ihan erilaista, kuin muutamana viime vuonna. Jään jännityksellä odottamaan, mitä seuraaviin lähetyksiin on sen osalta keksitty.
Parasta tässä semifinaalissa olivat kuitenkin juontajat! Venäjän vuoden takaiset juontajat jättivät sen verran isot traimat kaikessa pökkelöydessään, että oli iso helpotus nähdä hyvin toimiva juontajajoukko, jolla oli järkevä työnjako ja sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Eniten nautin ehdottomasti Erikin pienistä odottamattomista vitseistä, kuten lipun kutomisesta tai Serbian laulajaksi muuntautumisesta. (Myös laulajan reaktio tähän oli vertaansa vailla.) Jään kyllä innolla odottamaan seuraavia lähetyksiä ja mitä juontajille on keksitty niihin.
Että näin tällä kertaa. Huomenna sitten asiaa toisesta semifinaalista (joka ilmeisesti on tasoltaan huomattavasti tätä ensimmäistä parempi) ja sen jälkeen spekulointia finaalista ja koko karnevaalien lopputuloksesta. Täältä tähän.
Kaikki tämän merkinnä kuvat on napattu Euroviisujenvirallisilta sivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti