Eve Hietamies: Yösyöttö

Otava, 2010

Kun Antti Pasasesta tulee isä, ei mikään mene niin kuin mies on odottanut. Vaimo, jonka oli tietysti tarkoitus jäädä kotiin pientä Pasasta hoitamaan, hyppääkin Naistenklinikan edessä taksiin ja ajaa pois ilman isää ja poikaa. Kun äidistä ei ole pojan kasvattajaksi on Antin otettava pesti vastaan, vaikkei se juuri houkuttelekaan. Mutta miten ihmeessä lapsen kasvatuksesta selviää iso mies, joka ei edes tiedä, miltä osastolta kaupasta löytyy se "äidinmaito"?

Yösyöttö oli mainio lukukokemus, joka tuli ahmaistua ihan poikkeuksellisen nopeasti. Asetelmasta on selvästi tarkoituksella tehty hieman koominen, mutta onneksi Hietamies ei sorru vetämään tarinaansa pelkäksi vitsiksi. Kuvaus Antti Pasasen elämästä yksinhuoltajaisänä sai minut niin nauramaan kuin itkemäänkin. Kirja oli erittäin koskettava sortumatta kuitenkaan olemaan yhtään siirappinen tai liian raskassoutuinen. Ennen kaikkea Yösyöttö herätti jälleen pohtimaan sitä, millaista erilaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämä on. Lapsettomana sinkkuna opin tästä myös jotain siitä, mitä on olla vanhempi. Ja oli kirja samalla kiehtova läpileikkaus laajemminkin lapsiperheiden elämästä.

Kaiken kaikkiaan hyvin kirjoitettu kirja, joka ponkaisee suoraan suosikkilistalle ja jota kehtaan suositella niin miehille kuin naisillekin. Minä tartun varmaan pian seuraavaan Pasasten elämästä kertovaan kirjaan eli Tarhapäivään.

* * *

(Title in English: Night feeding) When Antti Pasanen becomes a father, nothing goes the way he has expected. His wife, who was obviously supposed to stay at home and take care of the baby boy, jumps into a taxi outside the hospital and speeds of without the father and son. And the mother is not able to be there and raise their son, it's Antti who has to do the job, even if he really doesn't want to. But how on earth does a big man, who doesn't even know the real name for infant formula, manage that?


Night feeding is a great reading experience and a book that I finished really fast. The whole setting was obviously given a flair of humor in purpose but luckily Hietamies had not written the book to be just a joke. The portrayal of the single dad life of Antti Pasanen made me both laugh and cry. The story was very touching without being too sugary or heavy. It also helped me to imagine what is a different life like. I, a childless single, also learned a lot about what it's like to be parent as the book did portray many different families.


All in all this was very well written book and it went straight to my favorites list. I'll be happy to recommend this to both men and women. I'll probably dive soon into the next book about the live of Antti and his son called Tarhapäivä (Kindergarten day).